Tietoa alueesta

Kirkas Pyhäjärvi ympäröi tätä paratiisimaista niemenkärkeä Uukuniemen kylässä, Parikkalan kunnassa, aivan rajan pinnassa. Alueen viereisessä autiokylässä on ollut tsasouna 1500-luvulla, ehkä jo aikaisemminkin. Kauneusihanteet Papinniemessä ovat muodostuneet pysyviksi ja rauhan sekä kauneuden etsijät ovatkin löytäneet paikalle aina uudestaan. Mikäpä sen mukavampaa kuin rakentaa hiekkalinna rannalle tai katsella laiturilta auringon laskua. Voit vuokrata veneen ja soudella saaren kupeeseen ahvenia narraamaan. Uukuniemi tarjoaa hyvät retkeilymahdollisuudet, voit tutustua jääkausipolkuun tai meloa nokipannukahville Vahasaaren kalliolle.

Kiven kerrotaan olleen kalastajien uhrauspaikka paremman saaliin toivossa ja kiven avulla on kiitetty Ahtia myös hyvästä kalaonnesta. Verkkokivi löytyi rantahiekasta vesijohtoa kaivettaessa 40 vuotta sitten. Hiekkaan piilotettuna kivi on säilynyt hyvin. Verkon solmut ovat olleet uhrikuppeja joihin kalastaja on uhrannut edellispäivän saaliista kalan silmän lähtiessään verkkoineen järvenselälle. Verkon solmun kalastaja oli omakätisesti joskus rautakaudella hionut isänsä, erinomaisen kalastajan, muistoksi.

Kiviä kaiverrettiin pääsääntöisesti rautakaudella ja niiden iän määrittäminen on hankalaa. Mahdollisesti kivet piilotettiin uskonpuhdistusten aikaan ortodoksien ja luterilaisten nitistäessä pakanauskontoja. 

Kivi tunnetaan paikkakunnalla paremmin nimellä kouraisukivi, mutta tunnetaan myös lyylityskivi nimellä. Papinniemi oli ennen tärkeän ja joskus vaarallisenkin kauppareitin varrella. Matkaajat kävivät kouraisemassa matkalleen onnea kiven koloista ja palatessaan palauttivat lainassa olleen onnen maahisten onnen ja kiittivät lainasta.

Lyyli tarkoittaa salaista voimaa ja lyylitys palvomista ja mielittelemistä. Lyylityksellä viitataan myös metsän jumalille uhraamiseen ja metsästysonnen hankkimiseen.

Lyylittelemällä voidaan pyytää jumalilta, hengiltä ja haltijoilta mitä on milloinkin vailla. Lyylittelyllä voidaan myös osoittaa kiitollisuutta saadusta onnesta, myös suojelua ja varjelua voidaan lyylitellä. Lyylitellessä kädet laitetaan kivessä oleviin koloihin. Kädet katoavat kuin toiseen todellisuuteen melkein ranteita myöten. Papinniemen kivellä on lyylitelty ympäri vuoden, talvella on toivottu järven jään kantavan. Kesällä on toivottu tyyntä järvenpintaa ja isoja kalansaaliita. Perinnetiedon mukaan paimenetkin ovat käyneet kivillä lyylittelemässä itsellelleen ja karjalle turvaa laitumelle.

Kivien luona entiset kansat ovat osoittaneet kunnioitusta luonnonvoimille, jumalille, haltijoille sekä ylisten ja alisten hengille. Näitä voimia entiset ihmiset ovat palvoneet ja hakeneet niiltä apua ja uskoneet voimakkaasti sitä saavansa.

Mitä tulee paikalliseen väestöön onkin oma tarinansa. Me karjalaiset olemme luonteenlaadultamme perin ihmisrakkaita. Tapoja ja keinoja meillä on, ja paljon, joilla menemme läpi vaikka sen kuuluisan harmaan kiven. Kaikkia niistä ei voi sanoa välttämättä järkeviksi, mutta jälkikäteen voi ainakin sanoa että kaikkea kokeiltiin. Hyväntahtoisuuttaan sitä voi ajautua joskus ongelmiin, mutta niistä selviää hurtilla karjalaisella huumorilla.

Hyväntahtoisiksi hölösuiksi meitä asiaa ymmärtämättömät usein nimittävät ja varsinkin asiaa ymmärtävät kutsuvat. Jos ette usko niin tulkaa meille kylään. Iloisina joka solullamme me löydämme pahastakin paljon hyvää. Me paneudumme asioihin toden teolla, me haluamme osata leirintäalueen pyörittämisen ja oppia entistä paremmiksi. Kun nyt vauhtiin päästiin niin pitää todeta että karjalaiset naiset ne vasta kauniita ovatkin, oikeita hedelmällisyyden perikuvia. Hohka joka heistä lähtee näkyy kilometrien päähän.

Karjalan Pyhäjärven merkitys on koko alueelle ollut todellä tärkeä. Ilman tätä alueelle ei olisi tullut satoja vuosia sitten asutusta, eikä ilman järveä voi niemeäkään olla. Pyhäjärvi antaa ravintoa kalojen muodossa ja moni pitääkin järven muikkuja parhaimpana herkkuna. Vesistö antaa myös lepoa sielulle, soutelu järvellä poistaa stressin ja lataa akut. Luontoarvojensa ansiosta Pyhäjärvi on Natura 2000 kohde.

Me haluamme tartuttaa rakkauden Pyhäjärveen myös sinuun. Haluamme pitää vesistön tilasta huolta omalta osaltamme.  

Uukuniemen kirkonkylässä sijaitsee Papinniemen historiallisen ajan muinaisjäännösalue, joka on laaja ja arkeologisesti monipuolinen. Paikalla on sijainnut Uukuniemen ortodoksinen pääkirkko, siihen liittynyt kalmisto sekä asuinpaikka. Alueen asutus on muodostanut kokonaisen ortodoksikylän, joka on autioitunut pysyvästi jo 1600-luvulla. Alueelta on löytynyt mm. raha aarre ja venäläinen tipparaha.